Historia 

Yhdyssiteenä jo 40 vuotta.


Alku 

Politiikan toimittajien määrä oli vielä 1960-luvulla nykyiseen verrattuna vähäinen. Alan toimittajia oli vain kourallinen, esimerkiksi Helsingin Sanomilla oli vuosikymmenen alussa vain kaksi eduskuntatoimittajaa.

Vielä 1960-luvulla politiikkaa leimasi salailukulttuuri. Toimittajien työskentelyolosuhteet eduskunnassa olivat olivat monessa suhteessa heikot nykyiseen verrattuna.

Keväällä 1967 Helsingin Sanomien ja Yleisradion eduskuntatoimittajat Karolus Kinnunen ja Antti Pullinen keskustelivat yhdistyksen perustamisesta. Esillä oli kaksi eri mallia, toisen mukaan yhdistyksestä tulisi vain eduskunnassa toimivien toimittajien yhdysside, toisen mukaan jäseniksi voisivat liittyä myös valtioneuvoston toimintaa ja työmarkkinapolitiikkaa selostavat toimittajat.

Haarukkapaloja yhdistyksen historiasta

1967

  • Ensimmäinen lounas järjestettiin pari viikkoa perustamiskokouksen jälkeen, 25. huhtikuuta 1967. Vieraana oli eduskunnan puhemies Johannes Virolainen. Tästä alkoi politiikan toimittajien lounasperinne, joka jatkuu edelleen.
  • Toukokuussa 1967 yhdistys lähetti pääministerille kirjeen, jossa toivottiin hallituksen "iltakouluinformaation" parantamista.
  • Presidentti ja presidenttiehdokas Urho Kekkonen oli 28. joulukuuta 1967 yhdistyksen lounasvieraana ravintola Marskissa.

1968

  • Keväällä 1968 valtioneuvostoon nimitettiin ensimmäinen tiedotussihteeri. Virkaan valittiin yhdistyksen perustajäsen, toimittaja Jukka Rusi.
  • Pääministeri Mauno Koivisto kutsui alkukesällä 1968 politiikan toimittajat epäviralliseen tapaamiseen virka-asunnolleen Kesärantaan. Jokakesäisistä tapaamisista on muodostunut perinne, joka jatkuu edelleen.

1969

  • Huhtikuussa 1969 yhdistys esitti yksityiskohtaisessa lausunnossaan tiedotussihteerin viran perustamista eduskuntaan.

1970

  • Yhdistys kääntyi jälleen eduskunnan puoleen. Se pyysi, että eduskuntatalossa suunnitteilla olleen remontin yhteydessä toimittajat saisivat lisää työtiloja. Yhdistyksen toiveet toteutuivatkin suurelta osin.

1971

  • Syyskokouksessa 1971 yhdistyksen sääntöjä tarkistettiin niin, että jäseniksi hyväksytään vain uutistoimittajia.

1972

  • Vuonna 1972 täytettiin uusi eduskunnan tiedotusihteerin virka, johon valittiin toimittaja Ilpo Pohjola.
  • 1970-luvun puolivälissä yhdistys järjesti matkan Puolaan ja 1977 vierailtiin Moskovassa ja Minskissä. Moskovassa tavattiin korkeimman neuvoston jäseniä.

1977

  • Keväällä 1977 presidentti Urho Kekkonen osallistui yhdistyksen 10-vuotisjuhlalounaalle.
  • Yhdistyksen 10-vuotisjuhliin huhtikuussa 1977 Katajanokan kasinolla osallistui lähes koko maan politiikan "kerma".
  • Ensimmäiset kirjastipendit jäsenille jaettiin 1977-78.
1980-luku
  • Syksyllä 1981 ilmestyi salanimellä Lauantaiseura kirjoitettu "Tamminiemen pesänjakajat", räväkkä kirjanen keskeisistä poliitikoistamme. Se edusti maassamme uutta poliittisen journalismin lajityyppiä. Siitä alkoi uusi vaihe toimittajien ja poliitikkojen suhteissa. Kun kirjasen tekijöiksi paljastui joukko Helsingin Sanomien toimittajia, tulehtuivat poliitikkojen ja toimittajien välit pahan kerran. Yksi kirjan tekijöistä oli yhdistyksen silloinen puheenjohtaja Janne Virkkunen. Hän erosi tehtävästään. Seuraava vuosikokous valitsi hänet kuitenkin yksimielisesti uudelleen puheenjohtajaksi. Peraate on, ettei yhdistys ota kantaa yksittäisten jäsentensä journalistisiin tuotoksiin.
  • Pesänjakajien jälkimainingeissa 1983 toimittajien työtilat aiottiin siirtää eduskuntatalosta viereiseen rakennukseen. Yhdistys sai torjuntavoiton, ja kansaliatoimikunta otti pois "vain" seitsemän kolmannen kerroksen huonetta. Tilalle saatiin työtilat kuudennen kerroksen vintiltä.
  • Tammikuun alussa 1984 uusi presidentti Mauno Koivisto kielsi toimittajilta lausuntojensa ja puheidensa tulkitsemisen. Yhdistyksen puheenjohtaja Larserik Häggman syytti presidenttiä keskeisen demokratian periaatteen loukkaamisesta.
  • Vuosikokouksessaan 1984 yhdistys päätti lopettaa omien edustajiensa lähettämisen IPU:n (Inter-Parlamentary Union) kokouksiin. 1970-luvulta lähtien toimittajat olivat osallistuneet IPU:n kokousmatkoille valtuuskunnan virallisina jäseninä.
  • Pääministeri Kalevi Sorsa syytti kesällä 1984 tiedotusvälineitä "infokratiapuheessaan" epä-älyllisyydestä, poliittisten ongelmien pohdiskelun välttelystä, liiasta henkilökeskeisyydestä ja itsekritiikin puutteesta. Yhdistyksen puheenjohtaja Maija Siikala piti Sorsan syytöksi liioiteltuina mutta myönsi kritiikkiin olevan aihetta.
  • Helmikuussa 1986 yhdistys luovutti ensimmäisen sopuliveistoksen presidentti Mauno Koivistolle, koko sopulivertauksen isälle. Näitä puisia veistoksia hankittiin ja jaettiin sittemmin eri perustein parikymmentä.
  • Yhdistys järjesti presidenttiehdokkaiden yhteistentin hotelli Presidentissä joulukuussa 1987.

1990-luku

  • Syksyllä 1990 yhdistys torjui presidentti Mauno Koiviston suunnitellun lounastilaisuuden, koska presidentin kanslian ehdotus tilaisuuden järjestelyperiaatteista ei tyydyttänyt johtokuntaa. Tilaisuus saatiin järjestettyä marraskuussa 1991, lähes yhdeksän vuoden tauon jälkeen.
  • Kevään 1997 vuosikokouksessa yhdistys vuosien keskustelun jälkeen muutti nimensä muotoon Politiikan toimittajat ry. Ruotsinkielinen nimi pysyi entisellään.
  • Syksyllä 1999 yhdistys tuomitsi jyrkästi päätöksen, jolla eduskunnan johto antoi eräälle MTV3:n toimittajalle "porttikiellon" eduskuntaan. Porttikielto jäikin lyhyeksi.

2000-luku

  • Yhdistyksen 40-vuotisjuhlalounaalle 25. huhtikuuta 2007 osallistui eduskunnan puhemies Sauli Niinistö. 
  • Yhdistys järjesti kesäkuussa 2007 40-vuotisjuhlaseminaarin eduskunnassa sekä juhlat jäsenille Suomenlinnassa.
  • Syksyllä 2007 eduskunnassa haudattiin toimittajien työskentely- ja liikkumisrajoitukset. Yhdistys oli mukana neuvottelemassa uusista työskentelyohjeista.
  • Yhdistyksen opintomatkatoiminta on jatkunut vuosituhannen vaihtumisen jälkeen vilkkaana: Tukholma (2006), Bryssel (2007), Washington (2008), Moskova (2009), Islanti (2010), Lissabon (2011), Pariisi (2012) ja Varsova (2013).  

 

Puheenjohtajat

Karolus Kinnunen (Helsingin Sanomat)
1967–70
Heikki Kymäläinen (Ylen Radiouutiset)
1970–72
Jukka Knuuti (Aamulehti)
1972–74 
Unto Järvinen (Kansan Uutiset)
1974–76
Mikko Taka-Sihvola (Helsingin Sanomat) 
1976–78  
Antero Kekkonen (YleTV-1)
1978–79
Pentti Lumme (Ylen Radiouutiset) 
1979–81
Janne Virkkunen (Helsingin Sanomat) 
1981–83
Larserik Häggman (Hufvudstadsbladet) 
1983–85
Maija Siikala (Aamulehti) 
1985–87
Matti Santajärvi (Ylen Tv-uutiset)
1987–88
Unto Hämäläinen (Helsingin Sanomat) 
1989–91
Heikki Vento (Turun Sanomat) 
1991–93
Jorma Melleri (Ylen Tv-uutiset) 
1993–95
Kaija Lähteenmaa (Demari) 
1995–96
Vesa Kallionpää (MTV3:n uutiset)
1996–98
Kirsti Pohjonen (Aamulehti)
1998–00
Jouni Mölsä (Helsingin Sanomat)
2000–02
Jari Korkki (Ylen Tv-uutiset)
2002–04
Nina Törnudd (Finska Notisbyrån)
2004–06
Tuomo Yli-Huttula (Kaleva)
2006–07
Johanna Saukkomaa (Rundradion)  
2008
Janne Impiö (Suomenmaa)
2009–11
Pasi Tuohimaa (Nelonen)
                              2011–13
Toni Viljanmaa (Alma Media)
                           2013
Mari Haavisto (MTV)
                           2014–

 

 

 

Kunniajäsenet

Kirsti Pohjonen (2013)

Jouni Mölsä (2011)

Pekka Väisänen (2011)  

Arto Astikainen (2009)

Ekström Jan-Anders (2007)
Elg Harry
Holopainen Kauko
Högnäs Tor
Järvinen Unto
Kevin Mårten
Kinnunen Kaarlo
Kymäläinen Heikki
Lumme Pentti
Lähteenmaa Kaarlo
Mutanen Jorma
Nousiainen Jaakko
Peltola Veikko
Siren Urpo
Sundberg Anneli (2007)
Sännälä Seppo
Torikka Jalmari
Massala Raija
Kostamo Pekka
Kimpanpää Hilppa
Widgrén Aimo

 


Politiikan toimittajat ry | PL 251, 00100 Helsinki | info[at]politiikantoimittajat.fi